Tulevaisuus on sopimisen arvoinen
ASK työhyvinvointi
Sovittelusta yleisesti
Työpaikoilla, kuten muissakin yhteisöissä, henkilöiden väliset konfliktit kasvavat ja kehittyvät usein pikku hiljaa ja saattavat perustua täysin vääriin olettamuksiin ja henkilökohtaisiin tulkintoihin. Suurin osa ihmisistä haluaa kuitenkin sopia ristiriidat ja parantaa työilmapiiriä, jos heille annetaan siihen mahdollisuus.
Sovittelu on erittäin tehokas ja tasapuolinen menetelmä korjata työpaikan tulehtuneita ihmissuhteita. Sen ytimenä on dialogi ja tavoitteena edistää ihmistenvälistä ymmärrystä.
Yritys
Ask Työhyvinvointi on vuonna 2018 perustettu ratkaisukeskeiseen työyhteisösovitteluun erikoistunut yritys, joka toimii yhteistyössä muiden alan koulutuksen saaneiden sovittelijoiden kanssa. Tämä mahdollistaa ripeän ja joustavan palvelun.
Varaa puolen tunnin maksuton esittelykäynti
Tulevaisuus on sopimisen arvoinen
Sovitteluprosessi
Sovittelutoimeksianto alkaa työpaikan yhteisellä tiedotustilaisuudella. Sen tarkoituksena on valmistaa prosessiin osallistuvia henkilöitä tulevaan. Koko työyhteisön tai tiimin, myös johdon, osallistuminen sovitteluun on tärkeää, sillä jokaisella on oma roolinsa kokonaisuudessa. Varsinainen sovittelu aloitetaan yksilötapaamisilla, jolloin jokainen työntekijä saa kertoa oman näkemyksensä ja kokemuksensa.
Sovittelijalla on täydellinen vaitiolovelvollisuus koko prosessin ajan ja sen jälkeen.
Kun kaikki osapuolet on tavattu yksin, järjestetään yhteistapaaminen jossa käydään läpi samat tärkeät asiat ja pyritään yhdessä löytämään ratkaisuja parempaan tulevaisuuteen. Sovittelun tavoitteena on tehdä kirjallinen sopimus yhteisistä pelisäännöistä johon kaikki voivat sitoutua.
Sopimus ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaan tärkeintä on antaa kaikille tilaisuus tulla kuulluksi. Vaikka kirjallinen sopimus jäisi tekemättä, on sovitteluprosessilla lähes aina positiivinen vaikutus työyhteisöön.
Taustaa ja tarinaa
Ratkaisukeskeisen työyhteisösovittelun asiantuntija Eija Adenius‑Tiilikainen
”Tieni työyhteisösovittelijaksi on kulkenut monen mutkan kautta. Nuoruuden työkokemuksista; kirjansitomon tuotannossa, tiskijukkana, kahvila-apulaisena, hotellin iltasiivoojana, toimistosihteerinä ja puhelinmyyjänä, sai monipuolisen käsityksen erilaisten töiden ja työpaikkojen kulttuureista.
Lähes 20 vuotta graafisen alan perheyrityksen johdossa taas antoi erittäin laajan kokemuksen työnantajan roolista ja toimivista työyhteisöistä.
Konkurssin, sapattivuoden ja muutaman työllisyyskurssin jälkeen 2014 perustin kotipalveluyrityksen, joka toimii edelleen. 2016 aloitin työn ohessa opiskelun työyhteisösovittelijaksi Helsingin psykoterapiainstituutissa. Tämä on alan laajin ja kattavin koulutus Suomessa (30 op.). Toimin myös vapaaehtoisena rikos- ja riita-asioiden sovittelijana.
Koulutus
YO 1985, Turun Klassillinen lukio
Faktori- ja keskijohdontutkinto FKT 1995, Markkinointi-instituutti
Ratkaisukeskeisen työyhteisösovittelun asiantuntija 2017, HPI
Vapaaehtoissovittelijoiden peruskoulutus 2019, V-S Sovittelutoimisto
Ratkaisukeskeisessä työyhteisösovittelussa ei etsitä syyllisiä vaan ratkaisuja.
Työhyvinvointi
Työpaikkojen henkilöristiriidat ja kiusaamiskokemukset aiheuttavat yrityksille ja yhteiskunnalle kymmenien miljoonien eurojen kustannukset vuosittain menetettyinä työaikoina ja sairauslomina. Yhden työntekijän sairaslomapäivän keskimääräinen kustannus on noin 350 euroa (TTL). Tämä summa sisältää sekä välittömät että välilliset kustannukset.
Työhyvinvointi on investointi tulevaisuuteen, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, sillä se vaikuttaa koko organisaation kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja maineeseen. Hyvinvoivassa työyhteisössä luotetaan toisiin, ollaan avoimia ja uskalletaan puhua myös ongelmista, kannustetaan ja innostetaan muita.
Jokainen työntekijä kaipaa työssään arvostusta, varsinkin työnantajan taholta. Joskus pienikin huomioiminen ja kiitos saa ihmeitä aikaan, mutta vakavissa ristiriitatilanteissa arvostusta osoittaa erityisesti työnantajan kyky tarttua ongelmiin viipymättä. Työnantajalla on myös lakiin perustuva velvoite puuttua havaitsemaansa epäkohtaan, ongelmaan tai häiriöön työpaikalla.
Työturvallisuuslaki 28 §
”Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.”